Kyllä, ilmoitusvelvollisuus whistleblowerien osalta koskee periaatteessa myös julkisyhteisöjä, ja se on heti suurin ero yksityisiin yrityksiin verrattuna. Yksityisillä työnantajilla kuuden kymmenen työntekijän raja on ratkaiseva mittapuu: sen alapuolella velvollisuus yleensä ei päde. Julkisilla työnantajilla tilanne on eri. Direktiivi käsittelee julkista sektoria omana kategorianaan, riippumatta siellä työskentelevien työntekijöiden määrästä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat, maakunnat, vesilaitokset ja muut julkisyhteisöt joutuvat useimmissa tapauksissa perustamaan ilmoituskanavan, vaikka niillä olisi vähemmän kuin kuusikymmenta työntekijää. Jäsenvaltiot voivat tosin tehdä poikkeuksen pienille kunnille, mutta kyseinen poikkeus ei ole automaattinen eikä täysin samalla tavalla toteutettu kaikkialla. Se, kuuluuko oma kunta tai organisaatio todella poikkeuksiin, määritellään kansallisessa laissa, joka siirtää direktiivin osaksi oikeusjärjestelmää, ei suoraan direktiivissä.
Mitä direktiivi sanoo julkisesta sektorista
Euroopan direktiivi tekee eron yksityisen ja julkisen sektorin välille. Yksityisille työnantajille organisaation koko on kiinnityskohta: tietyn määrän työntekijöiden jälkeen velvollisuus syntyy. Julkisen sektorin kohdalla lähtökohta on eri. Julkisyhteisöjen katsotaan aina olevan asemassa, jossa kansalaiset ja työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä, virkamiespolitiikan koosta riippumatta.
Tämä ero on direktiivin ydin ja se on tehty tarkoituksellisesti: julkisella sektorilla on kyse paitsi työsuhteista, myös kansalaisten luottamuksesta julkiseen hallintoon. Tästä syystä rima julkiselle sektorille on useimmissa EU-maissa matalampi tai omaisuusraja puuttuu kokonaan.
Poikkeukset pienille kunnille
Direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vapauttaa pienemmät kunnat ja niihin liittyvät organisaatiot velvollisuudesta tai sallia niille kevyempi toteutus, esimerkiksi useiden kuntien yhteinen ilmoituskanava. Se, miten tätä mahdollisuutta on käytetty, vaihtelee maittain. Kansallisessa laissa, joka siirtää direktiivin osaksi oikeusjärjestelmää, on mainittu, mitkä kunnat voivat käyttää poikkeusta ja mihin ehtoihin se on sidottu.
Tämä tarkoittaa, että pieni kunta ei automaattisesti vapaudu velvollisuudesta ja suurempi kunta ei ole automaattisesti velvollinen perustamaan täysin omaa kanavaa. Vastaus löytyy laista, ei yleisestä nyrkkisäännöstä. Joka haluaa tarkistaa tämän omalle organisaatiolleen, tekee viisaasti tutustumalla kansalliseen siirtämislakiin tai pyytämällä juristilta, miten poikkeus on käytännössä toteutettu.
Mitä tämä merkitsee organisaatiolle
Julkisyhteisöjen johtajille ja päälliköille käytännön kysymys ei yleensä ole se, pitääkö ilmoituskanavaa olla vai ei, vaan miten kanava järjestetään ja kuka käsittelee ilmoitukset. Pienemmissä julkisyhteisöissä usein herää sama kysymys kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä: kuka käsittelee ilmoituksen puolueettomasti ja miten ilmoittajan henkilöllisyys säilyy suojattuna organisaatiossa, jossa kaikki tuntevat toisensa.
Oikeudelliset määräajat, jotka pätevät yrityksille, pätevät käytännössä myös useimmille julkisille työnantajille: vastaanottovahvistus lyhyessä määräajassa ja määritetyn ajanjakson kuluessa selkeys ilmoituksen arvioinnista. Nämä määräajat eivät etene automaattisesti, jos siihen ei ole järjestetty järjestelmää. Tässä tietovaranto, jossa on selityksiä aihetta kohti selitetään, miten nämä määräajat tarkalleen ottaen toimivat ja mistä ne ovat peräisin laista.
Näin tarkistat sen itse
Koska täytäntöönpano vaihtelee maittain ja joskus valtion organisaatiotyypeittäin, on järkevää olla turvautumatta yleiseen vaikutelmaan. Kohdennettu tarkastus antaa nopeammin selkeyttä kuin itse laintekstien etsiminen. Palvelulla voit tarkistaa, soveltuuko velvoite organisaatioosi ja mitä siihen tarvitaan, ilman että tarvitset siihen tiliä. muutamalla kysymyksellä näet heti, missä olet voit tarkistaa, soveltuuko ilmoitusvelvoite organisaatioosi ja mitä siihen tarvitaan, ilman että tarvitset siihen tiliä.
Jos sinulla on tarkistuksen jälkeen vielä kysymyksiä siitä, miten arviointi tapahtuu, selitämme sen usein kysytyt kysymykset ilmoitusvelvoitteesta. Alustan tarkan toiminnan ja sen, mistä näkemäsi tiedot tulevat, osalta lue lisää sivulla tietoa siitä, miten signalo.eu kokoaa tiedot.
Epäiletään sinulla vielä, soveltuuko ilmoitusvelvoite organisaatioosi, ja haluatko saada sen selväksi viidessä minuutissa ilman juridista termistöä? Tee ilmainen pika-arvio tai selaa tietokantaa; molemmat voidaan käyttää ilman tiliä ja ne antavat välittömästi konkreettisen vastauksen.