Epätoivottava käyttäytyminen työpaikalla on käyttäytymistä, jonka työntekijä kokee uhkaavaksi, nöyryyttäväksi, loukkaavaksi tai turvattomaksi. Siihen kuuluvat esimerkiksi kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, aggressio, syrjintä ja järjestelmällinen poissulkeminen. Tämä eroaa ilmoituksesta petoksesta tai muusta väärinkäytöksestä: epätoivottava käyttäytyminen koskee ihmisten välistä vuorovaikutusta, kun taas väärinkäytös koskee sääntöjen tai lakien rikkomista.
Ero on tärkeä, koska se määrittää, mitä reittiä ilmoitus seuraa. Ilmoitus väärinkäytöksestä, kuten petoksesta, turvallisuusriskistä tai lain rikkomisesta, kuuluu ilmoitusmenettelyyn, joka johtuu EU:n ja työntekijöiden suojelua koskevasta direktiivistä. Ilmoitus epätoivottavasta käyttäytymisestä menee monissa organisaatioissa ensin luottamushenkilölle tai esimiehelle, mutta työnantaja voi myös valita, että tämä ilmoitustyyppi tulee saman kanavan kautta.
Muodot, joita se voi saada
Epätoivottava käyttäytyminen on laaja käsite. Siihen kuuluvat kiusaaminen, juorut ja kollegan tietoinen poissulkeminen. Siihen kuuluvat myös seksuaalinen häirintä, ei-toivotut kosketukset ja seksuaalisesti värittyneet kommentit. Lisäksi siihen kuuluvat aggressio, uhkailut ja syrjintä esimerkiksi alkuperän, iän, sukupuolen tai uskonnon perusteella. Näiden muotojen yhteistä piirre on, että työntekijä, joka kokee ne, ei enää koe olevansa turvassa tehdessään työtään.
Se, koetaanko käyttäytyminen epätoivottavaksi, on ilmoittavan henkilön päätös. Signalo ei arvioi yhtään ilmoitusta eikä arvioi käyttäytymistä; se on ja pysyy työnantajan tehtävänä, ja tarvittaessa tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä.
Mihin nämä ilmoitukset kuuluvat
Monet pk-yritykset käyttävät epätoivottavasta käyttäytymisestä erillistä reittiä: luottamushenkilöä, joka miettii luottamuksellisesti, erillään muodollisesta menettelystä väärinkäytöksistä. Muut organisaatiot päättävät ottaa vastaan molempia ilmoitustyyppejä yhden kanavan kautta, jossa on selkeä ohjaus oikealle käsittelijälle. Molemmat ratkaisut ovat mahdollisia; se, mikä parhaiten sopii, riippuu organisaation koosta ja siitä, mitä jo on olemassa.
Väärinkäytöksiin liittyville lakisääteisille ilmoitusvelvoitteille pätevät kiinteät määräajat: vastaanottokuittaus seitsemän päivän kuluessa ja tieto arviointituloksesta kolmen kuukauden kuluessa. Epätoivottavaa käyttäytymistä koskeville ilmoituksille ei ole samanlaisia lakisääteisiä määräaikoja, vaikka nopeus on silläkin tärkeä työntekijöiden luottamukselle organisaatioon.
Mitä työnantaja voi tähän kirjata
Organisaatio tekee hyvin, jos kuvailee ilmoitusmenettelyssään, mikä on väärinkäytös ja mikä on epätoivottava käyttäytyminen, sekä mitä reittiä kumpikin seuraa. Näin työntekijä ei joudu ilmoituksella avuttomaksi, ja se auttaa käsittelijää ryhtymään nopeasti oikeaan toimeen. selitykset aiheittain tietovarastossa käsittelee eri reittejä ja niihin liittyviä asioita yksityiskohtaisemmin.
Joka haluaa tietää, soveltuuko lakisääteinen ilmoitusvelvoite väärinkäytöksistä jo omaan organisaatioonsa, voi tarkistaa sen osoitteessa ilmainen tarkistus muutamalla kysymykselläJoka pohtii, kuinka ilmoituskanava on tarkalleen rakennettu ja mistä signalo.eu:n tieto tulee, löytää selitykset osoitteesta sivu siitä, kuinka alusta toimii.
Mitä tämä tarkoittaa organisaatiollenne
Useimmille pienemmille työnantajille on käytännöllistä selventää etukäteen, mihin ilmoitustyyppi kuuluu, myös jos erillinen kanava epätoivottavalle käyttäytymiselle ei vielä ole. Näin työntekijä tietää aina, kehen ottaa yhteyttä, eikä kenenkään tarvitse ensin selvittää, onko kyseessä väärinkäytös vai epätoivottava käyttäytyminen, ennen kuin hän uskaltaa toimia. Omaa tilannetta koskevia kysymyksiä varten on järkevää kuulla lakimiestä, työterveyshuollosta vastaavaa tai luottamushenkilöä; signalo.eu rakentaa prosessia, mutta ei arvioi yhtään ilmoitusta.
Kiinnostunut, miten tämä näyttää organisaatiossanne? Tee ilmainen pikalinja tai lue muita aiheita usein kysytyt kysymykset nähdäkseen, mitä täsmälleen on oltava paikallaan.