ilmoitus koskee johtajan omaa toimintaa, kuka käsittelee sen sitten

Johtajaa koskevassa ilmoituksessa joku muu käsittelee asiaa

Johtajan omaa toimintaa koskeva ilmoitus ei mene johtajalle, vaikka hän olisi normaalisti nimetty käsittelijä. Sisäisen ilmoitusmenettelyn on määritettävä puolueeton henkilö tai osasto, joka käsittelee ilmoitukset, ja juuri tämä puolueettomuus on syy siihen, että johtajaa koskeva ilmoitus käsitellään eri tavoin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käsittelijän rooli siirtyy organisaation toiselle henkilölle tai ulkopuoliselle osapuolelle, joka on määrätty tällaisiin tilanteisiin — esimerkiksi hallintoeuvoston jäsenelle, valvontalautakunnan jäsenelle, compliance-asiantuntijalle, joka ei ole johtajan alainen, tai ulkopuoliselle luotettavalle henkilölle. Se, kuka tarkalleen on kyseessä, riippuu siitä, miten organisaatio on järjestänyt sen etukäteen; pointti on, että johtajan omien alaisuuksien ulkopuolelta tulee olla henkilö, joka vastaanottaa ja käsittelee ilmoituksen.

Se, että toinen käsittelijä ottaa asian hoitoonsa, ei muuta lakisääteisiä määräaikoja: vastaanottovahvistus ja palautus käsittelyä koskevan arvioinnin osalta jatkuvat normaalisti riippumatta siitä, kuka ilmoituksen lopulta käsittelee. Myös ilmoittajan suojelu säilyy täysimittaisena, mikä johtajaa koskevassa ilmoituksessa usein on entistäkin merkitsevämpää, koska vallan epätasapaino organisaatiossa on suurempi. Kuka haluaa tietää enemmän siitä, mitä ilmoituksen saapuessa on tehtävä välittömästi, löytää sen sivulta mitä tehdä vastaanotetun ilmoituksen kohdalla, ja kysymys siitä, mikä katsotaan ilmoittajan vahingoittamiseksi — asia, joka johtajaa koskevassa ilmoituksessa on erityisen tärkeä — on kuvattu ilmoittajan vahingoittamista käsittelevällä sivulla.

Mistä tämä johtuu: puolueettomuus ja salassapito

Direktiivin (EU) 2019/1937 9 artikla edellyttää, että sisäisen ilmoitusmenettelyn käsittelijä on puolueeton henkilö tai osasto, mikä on perusta sille, että johtajaa koskeva ilmoitus ohjataan toiselle käsittelijälle. Lain 2 artikla kääntää sisäisen ilmoitusmenettelyn vaatimuksen osaksi Suomen lainsäädäntöä, ja direktiivin 16 artikla sääntelee ilmoittajan henkilöllisyyteen liittyvää salassapitovelvollisuutta, joka pätee täysimittaisena myös johtajaa koskevissa ilmoituksissa.