Mitä paljastajien suojaukseen liittyvässä ohjeistuksessa on oltava?

Seuraavat osatekijät on sisällytetävä säännökseen

Ilmoittajien suojelumekanismi kuvaa, kuinka ilmoitus vastaanotetaan, kuka sen käsittelee ja mitä vaiheita seuraavat. Ydin on sisäinen ilmoitusmenettelystä: kuka voi tehdä ilmoituksen, millä tavalla (kirjallisesti, suullisesti tai pyynnöstä keskustelussa) ja kenelle se toimitetaan. Siinä kuvataan, kuka vastaanottaa ja arvioi ilmoituksen — yleensä nimetty viranhaltija tai riippumaton osasto — ja kuinka ilmoittajan henkilöllisyyden luottamuksellisuus säilytetään. Siinä on myös todettava, että vastaanottovahvistus lähetetään seitsemän päivän kuluessa ja että ilmoittaja saa tiedon siitä, mitä ilmoitukselle on tapahtunut tai tapahtuu, kolmen kuukauden kuluessa vahvistuksesta.

Lisäksi säännöksessä kuvataan mahdollisuus tehdä ilmoitus siten, että ilmoittaja ei paljasta nimeään, vaikka Suomessa sitä ei ole pakollista tarjota. Muita säännöksessä usein mainittuja asioita ovat: mitkä aiheet kuuluvat säännöksen piiriin, kuinka ilmoittaja pysyy ajan tasalla edistymisen suhteen, mitä tapahtuu, jos ilmoitus tehdään myös ulkoisesti, ja kuinka organisaatio suojelee ilmoittajaa hänen osakseen kohdistuvalta vahingolta. Säännös, jossa mainitaan vain postilaatikko tai sähköpostiosoite näistä osatekijöistä puuttumatta, ei täytä lainsäädäntövaatimuksia.

Perusta: Whistleblower Protection Act:n 2 artikla ja direktiivin 9 artikla

Nämä osatekijät johtuvat suoraan Whistleblower Protection Act:n 2 artiklasta, jossa määrätään sisäisen ilmoitusmenettelyn sisällöstä, mukaan lukien seitsemän päivän määräaika vastaanottovahvistukselle (2 momentin h alakohta) ja kolmen kuukauden määräaika tiedoista arviointia koskien (2 momentin i alakohta). Tämä säännös on Suomen täytäntöönpano direktiivin (EU) 2019/1937 9 artiklasta, joka velvoittaa jäsenvaltiot samoja osatekijöitä — vastaanottoa, seurantaa ja takaisinkytkentää kohtuullisen ajan kuluessa — kansalliseen lainsäädäntöön sisällyttämään.