ilmoittaja haluaa säilyttää anonymiteetin, mutta minulla on tarve saada lisätietoa, onko se sallittua
Jatkokysymysten esittäminen on sallittua myös ilmoituksille, joissa ilmoittaja pysyy tuntemattomana
Kyllä, se on sallittua: ilmoittajan oikeus esittää jatkokysymyksiä on riippumaton oikeudesta säilyä tuntemattomana. Anonyymiys tarkoittaa, että ilmoittajan henkilöllisyys ei ole tiedossa tai sitä ei paljasteta, ei sitä, että yhteydenotto ei olisi mahdollista. Signalo-alustalla yhteydenotto tapahtuu tapausnumeron kautta: ilmoittaja kirjautuu sillä uudelleen ilmoitusympäristöön, näkee käsittelijän kysymyksen ja voi vastata siihen — edelleen anonyymisti. Näin ollen nimeä, sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa ei tarvita, jotta voidaan jatkaa keskustelua ilmoituksen sisällöstä.
Mitä ei saa tehdä, on käyttää anonyymiyttä verukkeena esittää silti tunnistetietoja koskevia kysymyksiä tai antaa ymmärtää, että lisätietojen antaminen on mahdollista vain, jos ilmoittaja paljastaa henkilöllisyytensä. Kysy siis tosiseikoista, päivämääristä, asianosaisten nimistä, asiakirjoista tai todistajista — se on normaalia tutkimustietoa — mutta älä kysy ilmoittajan omasta henkilöllisyydestä, jos hän ei ole sitä valinnut. Jos työntekijä kadottaa tapausnumeronsa tämän prosessin aikana, on olemassa erillinen menettely ilmoitukseen pääsyn palauttamiseksi ilmoittajan anonyymiuden rikkomattaJa koska lakisääteisten määräaikojen laskeminen jatkuu jatkokysymysten esittämisen aikana, on hyvä tietää milloin ilmoittajalle on annettava tieto arvioinnista.
Mistä tämä johtuu: direktiivi ja salassapitovelvollisuus
Direktiivissä (EU) 2019/1937 jätetään jäsenvaltioille päätös siitä, pitävätkö ne anonyymiä ilmoituksia pakollisina (6 artikla), mutta heti kun ilmoituskanava helpottaa anonyymiä ilmoituksia — kuten signalo tekee — se ei muuta mitään sen salassapitovelvollisuuden osalta, joka koskee ilmoittajan henkilöllisyyttä kyseisen direktiivin 16 artiklassa. Salassapito koskee täysimittaisesti koko prosessia, myös jatkokysymysten esittämisen ja niihin vastaamisen aikana. Laki puheenjohtajien suojelusta täsmentää nämä lähtökohdat Alankomaiden käytäntöä varten.
Mistä tämä perustuu
- Direktiivin (EU) 2019/1937 6 artikla — jäsenvaltioiden toimivalta anonyymiä ilmoitusta koskevissa asioissa
- Whistleblower Protection Act
- Hinweisgeberschutzgesetz (Saksa)
- Direktiivin (EU) 2019/1937 16 artikla — salassapitovelvollisuus ilmoittajan henkilöllisyyden osalta
Asetus itsessään on EUR-Lexissa. Viitamme jokaisen väitteen perusteella; teillä ei ole pakko uskoa meidän.
Mitä sinun on konkreettisesti tehtävä
Kunkin velvoitteen tarkka toteutus, siihen liittyvät määräajat ja niiden dokumentoimiseen tarvittavat mallit sisältyvät tilaukseen.
Katso tilaus Ensin ilmainen pika-analyysiTämä ei ole oikeudellista neuvontaa. Tämä sivu tarjoaa yleisiä tietoja sääntelystä, jota tämä alusta käsittelee. Emme tunne tilannettanne. Jos epäilytte omastanne, kuulkaa lakimies tai toimivaltainen valvontaviranomainen.
Kirjoitettu tekoälyn avulla edellä olevien lähteiden perusteella ja ihmisen tarkistama 2026-09-05. Onko jotain vialla? Kerro meille — korjaukset saavat etusijan.