voiko henkilö, joka on hakenut meille työpaikkaa, tehdä ilmoituksen yrityksestämme

Myös hakija voi ilmoittaa väärinkäytöksestä

Kyllä, myös henkilö, joka on hakenut organisaatioon mutta ei ole saanut paikkaa, kuuluu ryhmään, joka voi ilmoittaa väärinkäytöksestä. Ilmaisijain suojaa koskevat säännökset eivät rajoitu jo palveluksessa oleviin henkilöihin: myös henkilö, joka on ollut rekrytointiprosessissa ja saanut siinä tietoa väärinkäytöksestä, lasketaan suojatuksi ilmoittajaksi. Tämä koskee siis hakijaa itseään riippumatta siitä, johtiko hakemus palkkaukseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että organisaatio ei voi yksinkertaisesti hylätä hakijan ilmoitusta "ei-vastaanottokelpoisuuden" perusteella sillä perusteella, että työsuhde ei ole syntynyt. Se, mikä tarkalleen ottaen katsotaan väärinkäytökseksi, on kuvattu sivulla, joka käsittelee mitä väärinkäytökseksi katsotaan ilmaisijain suojelulain piirissä; tämä arviointi ei muutu ilmoittajan identiteetin perusteella. Olennaista kuitenkin on, että ilmoittajan on täytynyt saada tieto väitetystä väärinkäytöksestä työhön liittyvässä yhteydessä — hakijan tapauksessa se on itse rekrytointiprosessi, esimerkiksi jotain, joka tulee esiin haastatteluissa tai arvioinneissa. Myös suoja kostotoimia vastaan on tässä hieman abstraktimmalla tasolla: afwezen hakijalla ei ole työsuhteita, jotka voidaan irtisanoa, mutta hän voi esimerkiksi kohdata negatiivisia vaikutuksia myöhemmissä hakemuksissa tai viitteissä, ja tämä kuuluu säännöksien suojaaman haitankohtelun muotoihin.

Oikeusperusta: direktiivin soveltamisala

Se, että hakijat lasketaan mukaan, seuraa direktiivin (EU) 2019/1937 5 artiklasta, jossa "ilmoittajan" määritelmä sisältää nimenomaisesti henkilöt, jotka ovat saaneet tietoa väärinkäytöksistä rekrytointiprosessin tai muiden ennakkosopimuksellisten neuvottelujen yhteydessä, vaikka työsuhde ei olisi koskaan syntynyt. Saman direktiivin 2 artikla kuvaa aineellista soveltamisalaa, johon näiden väärinkäytösten on kuuluttava. Kostotoimia vastaan suoja, joka siitä seuraa, on artiklan 19 mukainen, ja suojaavat toimenpiteet ovat artiklan 21 mukaisia; nämä säännökset on otettu huomioon ilmaisijain suojaa koskevassa laissa. Organisaation sisäisen käsittelyn kannalta on merkitystä myös sillä, kuka saa käsitellä ilmoituksen, kuten kuvataan sivulla kuka organisaatiossa saa käsitellä whistleblower-ilmoituksia. Täydellisen ja ajankohtaisen lainsäädännön ja taustatietojen saamiseksi voit tutustua Ilmaisijain suojelukeskuksen sivustoon.