Kuinka tiedotan työntekijöille ilmoituskanavasta?

Menettelyn on oltava löydettävä ja ymmärrettävä

Työntekijöille tiedottaminen ilmoituskanavasta tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että ilmoitusmenettelyt asetetaan saataville siten, että jokainen voi ne löytää ja ymmärtää, jo ennen kuin on mitään ilmoitettavaa. Se on jotain muuta kuin vain verkkosivun julkaiseminen. Menettelyssä tulee kuvata, kuka vastaanottaa ilmoituksen, miten joku voi ilmoittaa — kirjallisesti, suullisesti ja tarvittaessa anonyymisti — ja mitkä ovat määräajat: kuittaus vastaanottamisesta ja myöhemmin tiedot siitä, mitä ilmoitukselle tehdään. Nämä tiedot on oltava paikassa, jossa työntekijä niiden todella kohtaa: intranetissä, henkilöstökäsikirjassa, uusien työntekijöiden perehdyttämisen yhteydessä.

Lisäksi tiedoissa on ohjattava työntekijää mahdollisuuteen ilmoittaa ulkoisesti toimivaltaiselle viranomaiselle työnantajan sijasta. Se ei ole vapaaehtoinen lisä: direktiivi mainitsee sen nimenomaisesti osana sitä, mitä sisäisen menettelyn on sisällettävä. Ilmoituskanava, joka kyllä on olemassa mutta jonka kukaan ei tunne tai jonka toiminnasta kukaan ei tiedä, ei käytännössä täytä säännösten tarkoitusta — vaikka se olisikin muodollisesti järjestetty.

Direktiivin 2019/1937 7 ja 9 artikla, Paljastujasuojelulain 2 artikla

Direktiivin (EU) 2019/1937 7 artikla velvoittaa työnantajia perustamaan sisäisiä ilmoituskanavia; saman direktiivin 9 artikla kuvaa, mitä vaatimuksia itse menettelylle asetetaan, mukaan lukien selkeät ja helposti saatavilla olevat tiedot menettelystä ja mahdollisuudesta ilmoittaa ulkoisesti. Paljastujasuojelulaki täsmentää 2 artiklassaan Suomen kannalta sisäisen ilmoitusmenettelyn sisältävät elementit, mukaan lukien seitsemän päivän määräaika kuittaukselle ja kolme kuukautta arvioinnista ilmoittamiselle. Nämä säännökset koskevat menettelyn sisältöä ja saatavuutta, eivät sitä, miten työnantaja siitä tiedottaa — se jätetään työnantajan vastuulle.