Voiko työntekijä ilmoittaa myös suullisesti?

Suullinen ilmoittaminen on oltava mahdollista kirjallisen ilmoittamisen ohella

Kyllä, työntekijällä on oltava mahdollisuus tehdä ilmoitus myös suullisesti; ilmoituskanava, joka tarjoaa vain kirjallisen lomakkeen, ei täytä vaatimuksia. Direktiivi, johon kansalliset lait perustuvat, määrää, että sisäinen ilmoituskanava mahdollistaa sekä kirjallisen että suullisen ilmoittamisen. Suullinen ilmoittaminen voi tapahtua puhelinlinjan tai muun puhelinpalvelun kautta, ja ilmoittajan pyynnöstä myös henkilökohtaisessa keskustelussa. Työnantajalla ei siis ole oikeutta määrätä, että vain kirjallinen viesti hyväksytään; ilmoittajan on päätettävä, miten hän ilmoittaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että organisaation on tarjottava kirjallisen ilmoitussivun lisäksi mahdollisuus puhua tai keskustella, ja että tämä puhelinilmoitus tai keskustelu on dokumentoitava ja käsiteltävä samalla huolellisella tavalla kuin kirjallinen ilmoitus. Työntekijällä, joka ei mieluiten kirjoita tai joka haluaa selventää asiaa, jota on vaikea ilmaista kirjallisesti, on oltava tämä mahdollisuus. Sama pätee, jos joku haluaa säilyttää anonymiteetin: ilmoitusmuoto (kirjallinen, puheilla tai keskustelussa) on erillään siitä, tehdäänkö ilmoitus anonyymisti.

Missä tämä on kirjattu: artikla 9 direktiivissä ja artikla 2 Wbk:ssa

Tämä vaatimus tulee suoraan direktiivin (EU) 2019/1937 artiklasta 9, joka määrää, että sisäisten ilmoituskanavien on mahdollistettava sekä kirjallinen että suullinen ilmoittaminen. Alankomaiden lainsuojelun laki toteuttaa tämän direktiivin sisäisen ilmoitusmenettelyn vaatimuksista, jotka säännellään kyseisen lain artiklassa 2. Tarkan sanamuodon ja poikkeamisten osalta, jotka direktiivi ja laki itse mainitsevat, lainteksti on asianmukainen lähde.